Viime päivinä puhelin on soinut taukoamatta ja sähköpostissa on satakunta viestiä koskien kanojen tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta, eli IB:tä.
Väärä tieto ja pelonlietsonta on lähtenyt aika korkeisiin sfääreihin erinäisissä ryhmissä, kiitos klikkiotsikkomaisen uutisoinnin.
IB löydettiin vuonna 1930, ja ensimmäisen havainnon jälkeen sitä löydettiin joka puolelta maailmaa. Suomessa ensimmäinen tapaus oli Estolassa vuonna 1964.
IB saatiin taltutettua ja ajettua pois Suomesta 1970-luvulla kattavan rokottamisen ansiosta. IB:tä on kiertänyt harrastekanaloissa, ja vuonna 2011 löytyi myös tuotantokanalasta.
Tauti on vanha, rokote on ollut olemassa vuosikymmeniä. IB EI OLE COVID19, EIKÄ ROKOTE OLE COVID19 ROKOTE!
Ongelma IB:ssä on meidän kannalta se, että se romahduttaa muninnan. Jos joku kana munii, niin muna on pääsääntöisesti myyntikelvoton. Mikään taho ei korvaa IB:n aiheuttamia tuhoja, joten tämän epidemian lopputulos on paljon konkursseja ja munantuotannon tippuminen Suomessa.
Tällä hetkellä myös tarkkaillaan tilannetta ja noudatetaan viranomaisten ohjeita. Mutta loppujen lopuksi tämä on yksinkertaista: Jos tauti iskee kanalaan, ainakin meille se olisi melko varmasti kuolinisku.
”Samoja IB-rokotteita, joita Suomeen on nyt tuotu, on käytetty maailmalla jo pitkään (IB 4-91 90-luvun lopusta ja IB Ma5 90-luvun alusta lähtien). Käytetyt rokotteet on valmistettu perinteisellä tekniikalla, eli ne sisältävät eläviä, heikennettyjä viruksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viruksen taudinaiheuttamiskykyä on alennettu. Rokote saa aikaa linnuissa luonnollisen puolustusreaktion, mutta ilman, että linnut sairastuvat vakavasti. Sama, paljon tutkittu tekniikka on käytössä useissa eri eläinrokotteissa.
IB-viruksen ei tiedetä siirtyneen linnuista niiden tuottamiin muniin. Tätäkin asiaa on tutkittu paljon. Koska rokotteessa on elävä, heikennetty virus, sen käyttäytyminen tältä osin ei eroa villiviruksesta. IB-tauti esiintyy vain kanoilla.
Rokotteissa on lisäksi apuaineita, jotka toimivat stabilisaattoreina, auttavat rokotteen liukenemisessa veteen ja puskuroivat pH:ta.
Nämä käytössä olevat siipikarjarokotteet eivät ole mRNA-rokotteita! Näissä IB-rokotteissa on siis elävä, heikennetty virus.”
Siipikarjaelinkeino on aloittanut laajat rokotukset broilereiden ja munintakanojen tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IB) vastaan. Tuottajat ovat katsoneet tarpeellisiksi käynnistää rokotukset IB-tautia vastaan, koska tartunta heikentää linnun vastustuskykyä ja hyvinvointia sekä aiheuttaa tuotannollisia tappiota. Ruokavirasto suosittelee siipikarjan rokottamista käynnissä olevan IB-epidemian taltuttamiseksi, vaikka IB ei olekaan viranomaistoimin vastustettava eläintauti, eikä sitä vastaan rokottaminen ole pakollista.
IB-tautia aiheuttava virus kuuluu gammakoronavirusten sukuun. IB-virus ei ole läheistä sukua COVID-19-koronavirustautia aiheuttavalle SARS-CoV-2-virukselle, eikä se tartu ihmiseen tai muihin kotieläimiin. IB-virus aiheuttaa sairautta ainoastaan kanoilla (Gallus gallus). Siipikarjan IB-rokotteiden valmistuksessa ei käytetä ihmisten koronarokotuksissa suurta julkisuutta saanutta mRNA-teknologiaa. Tällä hetkellä markkinoilla on sekä tapettua että heikennettyä IB-virusta sisältäviä rokotteita.
Tuotantoeläimiä saa lainsäädännön mukaan lääkitä ainoastaan aineilla, jotka on hyväksytty tuotantoeläimille. Myyntiluvan tuotantoeläinkäyttöön voi saada ainoastaan lääkevalmiste, jonka käyttö elintarvikkeeksi käytettävillä eläimillä ei muodosta vaaraa kuluttajille. Suomessa eläinlääkkeiden kulutukseen luovuttamisluvista vastaa Lääkealan kehittämis- ja turvallisuuskeskus Fimea. Eläinrokotteita koskevat vastaavat vaatimukset kuin ihmisrokotteita. Lisäksi jokaisen rokote-erän dokumentaatio tarkastetaan erikseen ennen erän vapauttamista myyntiin, ja tarvittaessa tutkitaan rokotenäytteitä. Eläinrokotteiden erävapautuksesta vastaa Ruokavirasto.
Jaostopäällikkö Pia Vennerström, p. 029 520 5150 (siipikarjatautien diagnostiikka)
Erityisasiantuntija Saija Kalenius, p. 029 520 4821 (eläinten lääkitsemisen valvonta)
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
IB-viruksesta
Eläinten lääkitsemisestä
Eläinlääkkeiden myyntilupien myöntäminen (Fimean sivuilla)
Rokotteiden laadunvalvonta Ruokavirastossa
Elinkeinon tiedotusta IB-viruksesta (Siipikarjaliiton sivuilla)
