Salmonella todettu yhdessä kanalassa
Suurinpiirtein näillä sanoilla alkoi sähköposti keskiviikkona 15.5. klo. 13:33. Siitä alkoi tähän asti pahin mankeloiminen meidän tilalla; meidän yhdessä kanalassa oli salmonellaepäily.
Tämä kaikki tapahtui, koska salmonellavalvonta toimii, ja se on meille rutiinia. Tämä on osa meidän työtämme, ja joka 15. viikko jännitämme tuloksia. Sama jännitys on varmasti jokaisella munatilalla ympäri suomen.
Meillä todettiin salmonellaepäily yhdessä kanalassa 15.5. Se todennettiin samasta näytteestä uusinta-analyysillä Ruokaviraston laboratoriossa 21.5. Salmonellan serotyypiksi varmistui Salmonella Oranienburg. Heti epäilyn jälkeen läänineläinlääkäri määräsi meidän munat ja kanat myyntikieltoon salmonellan leviämisen estämiseksi. Kun serotyyppi varmistui, teimme viranomaispäätöksellä takaisinvedon, joka kattoi kaikki viikolla 19 lähtemässä olleet munat, jotka olimme stopanneet kuljetusfirman terminaaliin ja omaan pakkaamoomme.
Salmonella Oranienburg on harvinainen tuttavuus. Sitä on tavattu vuosituhannen vaihteessa suklaasta ja toisen kerran 2011 Helsinkiläisessä lounasravintolassa. Ja nyt heti perään meillä. Oranienburg ei mene kananmunan sisälle, joten munien käyttö ei aiheuta ihmisille vaaraa. Se ei myöskään aiheuttanut kanoille minkäänlaisia oireita, koska tartunta on niin lievämuotoinen.
Positiiviseksi todetun kanalan yli 4.000 kanaa lähti Honkajoen jätteenpuhdistuslaitokselle perjantaina 24.5. Seurasimme kyyneleet silmissä, kun nuorten kanojen elämä päättyi liian aikaisin. Seuraavana maanantaina lähti yli 100.000 munaa rahdin hinnalla pakkaamolle pastöroitavaksi munamassaksi.
Kunnaneläinlääkärit ja Ruokaviraston rehuasiantuntija tulivat ottamaan viranomaisnäytteet kaikista mahdollisista paikoista.
Kaikki tilaukset ovat olleet jäissä neljä viikkoa. Munakoppi on ollut kiinni neljä viikkoa. Myö ollaan oltu löysässä hirressä neljä viikkoa. Soitin kaikki Helsingin myyntipaikat läpi suru-uutisella, että seuraavan kerran voimme toimittaa munia vasta kesällä 2025. Ymmärtäväinen ja aitoa huolta huokuva vastaanotto sai mielen nöyräksi ja itkuiseksi. Tuli olo, että olemme tehneet jotain oikein.
Tämän neljän viikon aikana tajusimme, kuinka hento meidän elämänlanka kanalassa on. Ja kuinka tyhjän päällä sitä oikeastaan on. Ei meitä ole kukaan koppaamassa syliin. Pahimmillaan realisoimme jo kaiken mahdollisen omaisuuden ja laskimme pysyykö meillä asunnot, selvitäänkö firman veloista, saatikka omista veloista. Tottakai meillä on vakuutukset kunnossa, ja vakuutusyhtiö on ollut ymmärtäväinen asian suhteen.
Torstaina 30.5. saimme puhtaat paperit kaikista viranomaisnäytteistä muista kanalan tiloista. Ja perjantaina läänineläinlääkäri antoi meille taas luvan myydä munia.
Ensimmäiset munat toimitimme Vetykioski Tiinan Tuvalle lauantaina, kun menimme muksujen kanssa juhlistamaan kesäloman alkamista. Tällä viikolla laitamme munia eteenpäin Lappeenrannan seudulle, ja muutamaan paikkaan pääkaupunkiseudulla. Ja munakoppikin on auki torstaina!
Päätös: Poikkeaminen salmonellan leviämisen estämiseksi annetusta päätöksestä
Niillä sanoilla tuli sähköposti perjantaina 31.5. klo 13:15 ja antoi meille meidän elämän takaisin, vaikka samanlaiseksi se ei enää koskaan palaa.
Myö selvitään, mutta hinta sille on kova. Osaa taloudellisista tappioista emme saa ikinä takaisin. Henkisistä puhumattakaan. Todelliset menetykset selviää vasta vuosien kuluttua.
